Nauttiiko joku oikeasti raskaana olosta? En kyllä ole kertaakaan tuntenut oloani mitenkään hehkeämmäksi kuin normaalisti. Kaipaan omaa vartaloani. Kaipaan omia vaatteitani. Vaikka saan lähes päivittäin kuulla ihmettelyä pienestä mahastani ja taivun edelleen mainiosti istumaan lattialla ja voin kelvosti nukkua selälläni ja ainoa raskaudesta johtuva vaivani on öisin särkevät olkavarret ja kädet (joiden takia selällään nukkuminen onkin lähinnä ainoa miellyttävä asento), ei kokonaisolo silti tunnu mitenkään miellyttävältä. Olen malttamaton saamaan mahassani odottavan lapsen seurakseni enkä jää pätkääkään kaipaamaan tätä raskaana oloa.

Iloisia hetkiä on silloin kun kaveri venyttelee mahassa kivasti sopivalla hetkellä jolloin itsellä on aikaa keskittyä siihen, mutta siihen se ilo sitten loppuukin. Pelkään kauhulla äitiysloman alkua jolloin päivillä ei ole merkitystä ja lapseni ei ole vielä saapunut tähän maailmaan. Millä minä päiväni silloin täytän?

Viikko-viikolta oppaassa oli osio seksistä ja siinä todettiin että raskaana olevat naiset eivät välttämättä ole kiinnostuneita seksistä juuri nyt. Miten väärässä se onkaan. Vaikka olo ei ole mitenkään viehättävä, niin kyllä minulla ainakin ne ihan samat halut ovat tallella edelleen.