Yksi ikävistä lauseita joita vuoden aikana olen kuullut on, että kannattaa ajoittaa raskaus niin että lapsi syntyy keväällä. Niinpä. Yhä enemmän uskon lauseeseen että lapsia ei hankita, ne saadaan.

Tarpeeksi kuultuani kysymyksiä että "no koskas te olette lapsia hankkimassa" olen alkanut vastaamaan totuudenmukaisesti. Ainakin kahdenkeskisissä keskusteluissa olen kertonut että ihan tarpeeksi on jo yritystä takana ja seuraavaksi aloitamme lapsettomuushoidot. Sillä kummasti sekoittaa kyselijöiden pakan. En oikein tiedä mitä kyselijät odottavat?

Olen sosiaalinen ja yleisesti hyvänä (?) seuraihmisenä tunnettu ja ehkä minulta odotetaan mojovaa vitsiä siitä miten minun ei vielä kannata hankkia lapsia kun  haluan sisustaa asuntoni valkoisilla huonekaluilla ja lasisilla pöydillä. Sitten kun riisunkin naamioni ja sanon että lapsi olisi ollut jo pidempään tervetullut, mutta että toivottua tulosta ei ole saavutettu on vieraillani paljon vaikeampaa olla. Pahoitteluni jos olen aiheuttanut tukalaa oloa, vaikeahan tuohon on sanoa mitään. Varmastikin etenkin jos vieraani on juuri edellisessä lauseessaan kertonut odottavansa vauvaa. Tai jos kysymys on esitetty tietäväisellä äänellä "nooh, nyt kun olette naimisissa niin koskas niitä vauvoja voi alkaa odottelemaan". Pienen pieni ääni sisälläni huutaa "siitäs sait". Vähän isompi ääni sanoo samaan aikaan "niinpä, sitä minäkin odotan".