Vaikka yritys on kova niin en siltikään ole vieläkään tuntenut minkäänlaista vauvakuumetta. Kun kaverini juuri pari viikkoa sitten sai vauvan menin heidän kotiuduttuaan katsomaan häntä. Siis häntä, kaveriani, en vauvaa. Samalta ne kaikki näyttävät ja miksi sitä yhtä pitäisi saman tien syntymän jälkeen nähdä. Uskon että voin tutustua tulokkaaseen senkin jälkeen kun hän alkaa jo olla vähän itsenäisempi. En saanut mitään suuria tunteita vauvan näkemisestä, kaveria oli toki ihana nähdä.

Toinen kaverini totesi että hänestä on kiva kun kavereilla on lapsia ja juhlissa on nykyään lapsia mukana. En ole edelleenkään pätkääkään sitä mieltä. Lapset muuttavat usein juhlan kulkua kuten aikaisemmin totesin. Vähän sama kuin eläinten ottaminen mukaan viikonloppureissulle. Ihan ok kunhan eivät hypi silmille tai vaikuta siihen miten pitää toimia. Ja saattaa jopa olla ihan kiva silloin tällöin käydä silittämässä sitä Mustia tai Hiiskiä, mutta pääasiassa toivon että sen omistajat pitävät elikon omissa jutuissaan. Ensisijaisesti en halua kuulla rentouttavana mökkiviikonloppuna että "ei me nyt voida lähteä veneilemään kun Jussi-Ilonalla on tunnin päästä päiväuniaika" että sitten pitää itse pitäytyä niissä 70-luvulta peräisin olevissa Seura -lehdissä. tai "no meidän täytyy nyt kyllä lähteä rinneravintolasta jo kotiin kun pitää vielä pissattaa se Murre kun ollaan oltu jo koko päivä laskettelemassa"

Vauvavihjailut yms. alkavat käydä vähitellen hermoille. Töissä kiireempänä hetkenä totesin olevani aika lailla loman tarpeessa johon täysin uusi tuttavuus vihjaisi että "tiedätkö millä saisit suunniteltua lomaa - hankkiudu raskaaksi". Siis mitä. Olen kyllä ennenkin mielestäni voinut sanoa kiireemmän keskellä että olisipa kiva olla vähän vapaalla ilman että se tuollaisia kommentteja herättää.

Ja ollessani tuota alussa mainitsemaani kaveria (ja vauvaa) katsomassa hänen äitinsä totesi että "meneppäs oikein läheltä katsomaan joskos vauvakuume tarttuisi". Aargh! Toivottavasti kaverini jälkeenpäin mainitsi että meillä on ollut menestyksetön odotus jo jonkin aikaa päällä. Mieheni vanhemmat onneksi ovat vähentäneet vihjailun. Joitain vuosia sitten sitä sai kuulla jatkuvasti.