Vaikka se vähän sattuukin ja on ikävää, niin on myös näköjään yllättävän raikasta keskustella asiasta jonkun uuden ihmisen kanssa. Eräs kaverini jo kesällä kysyi että onko meillä vauva-ajatuksia ja silloin jo kerroin että yritys on ollut päällä. Nyt sitten kyläillessä kerroin miten asiat ovat tästä edenneet. Ja huomasin että hänelle olikin kiva jutella asiasta. Vähän erilainen vastapuoli. Ei säälinyt mutta oli selkeästi aidosti sydämestään harmistunut meidän tilanteestamme. Ei sanonut mitään idioottimaista että "kyllä se sitten kun sen tarkoitus on" tms. muuta joka ei todellakaan helpota omaa oloa. Ja kuitenkin suhtautui täysin luonnollisesti. Tai siis tarkoitan että oli keskustelussa ihan oma itsensä. Se oli mukavaa. Saimme aikaan jopa aidosti hauskaa joskin hieman kieroa huumoria aiheesta. Kyseinen kaverini on juurikin näillä hetkillä itse jäämässä äitiyslomalle, mutta en kokenut että tämän henkilön raskaus olisi ollut niin ikävä tunne itselleni. Jonkinlainen voittajatunne minulle itselleni myös se että oli oikeasti mukava nähdä joku kaveri raskaana. Yleensä kun jokin ääni sisälläni on aika voimakkaasti ärsyyntynyt muiden raskauksista. Vähäisestä "miksi toi mutta en mä", aika isoon "miten tuollainenkin voi olla raskaana" -oloon. Välillä olen pohtinut että monikohan pitää minua mielenvikaisena tai ihmettelee miksi tuijotan kun esimerkiksi kahviloissa tulee mulkailtua toisten mahoja. Ehkä siitä on jo tullut tapa, mutta en vain pysty olemaan täysin huomioimatta ketään selkeästi raskaana olevaa. Saattaa olla että myös muutamat teinit ovat nykyisen kummallisen muodin takia saaneet myös ikäviä katseita. Mutta on oikeasti vaikea päätellä että ovatko nuoret raskaana vain onnettomasti oman vartalon vastaisesti pukeutuneita. Se luo kohtalaisen selkeän raskausmahan kun kohtalaisen pullukkaan vartaloon yhdistää aivan liian pienet farkut jotka vielä jäävät hyvin matalalle mahan alle. Vaikka näissä tapauksissa mulkaisuni saattavat olla kyllä jopa ehkä perustellumpia kuin raskaana olevien kohdalla. Pahoittelen siis suuresti jos sinä raskaana oleva olet kokenut tuijottavan tumman silmäparin porautuvan tiukasti mahaasi.  Aina välillä ehdin kyllä pelätä että joku vielä tulee luokseni ja kysyy että mikä minulla on vikana, mutta toivon sentään että itse koen tuijottavani jotakuta hämmentävän kauan vaikka todellisuudessa kyseessä olisikin vain nopea vilkaisu. Ei mitään henkilökohtaista, toiveeni vain on että itse olisin samassa tilanteessa.