Mikä siinä on että kun yrittää itse tulla raskaaksi kaikki ympärillä alkavat kertoa olevansa raskaana. Ja miksi se tuottaa itsessä kateuden mustaamia ärsytys- ja turhautumistunteita? Viimeisen viikon aikana olen jälleen kuullut kahdesta vastaraskautetusta kaverista ja kummallakaan kerroilla ei onnittelu kyllä mitenkään lähtenyt sydämestä. Että sori vaan kaverit. Kiva teille, ei niin kiva mulle.

Eikä vain kaverit. Myös kaikki julkkikset. Prinsessa Victoria. Ja ties ketkä jenkkijulkkikset. Ja se yksi salarakas tai oliko se sen kaveri. . Aaargh. Kaikki ympärillä ovat raskaana. Julkkiksetkin. Mitä tämä on? Juuri myös uutisissa kerrottiin että viime vuonna syntyi ennätysmäärä lapsia. Sekä edellisvuonna oli tehty myös ennätys solmittujen avioliittojen määrässä sitten 70-luvun. Tuohonkin ruuhkaan tuli siten itsensä tungettua. Ja miksi sitten nämä monen monituiset vauvauutiset erityisesti ärsyttävät? Yritänpä hakea tähän vähän vastusta.

Olen luonteeltani extrovertti, sosiaalinen, hieman huomionkipeä ja ehkä vielä jonkin verran erikoisuuden tavoittelijakin. Tai en ehkä niinkään tavoittele erilaisuutta, mutta en halua tehdä asioita niin kuin aina tehdään – haluan tehdä asiat omalla tavallani. Niin että asioista jää muistijälki sekä itselle että muillekin. Ajatus että ”olipa tuo kivasti keksitty, tehty, ajateltu…”. Osin ehkä tämän tunteen takia olin ajatellut olevani yksin maailmassa raskaana. Tai ainakin omassa maailmassani. Tai olla edes jonkin hetken yksin uutiseni kanssa. Niin että kun vihdoin kerromme asiasta muille muut ovat asiasta yllättyneitä ja että asiassa olisi jonkinlaista uutuudenviehätystä. Eikä niin että kun vihdoin mahassani möyrii vihdoin jotain muutakin kuin viimeksi syötyä ruokaa ja kerron muille uutisesta saan vastaukseksi ”jaa kiva, näitä nyt tuntuu olevan kaikilla”. Vihaan sitä että on samanlainen kuin kaikki muut. Haluan olla uniikki. Haluan että omat päätökseni eivät näytä siltä että ne seuraavat valtavirtaa. Jopa Matti Vanhasen parin vuoden takainen naurettava lapsentekotalkoosuositus tuntuu edelleen aivoissa. En halua tehdä niin kuin minun halutaan tekevän! Haluan tehdä omat päätökseni ja ratkaisuni! Jonkin verran kuitenkin olen valmis antamaan tässä periksi. Ainoa tapa vastustaa Vanhasen lapsentekotalkoita olisi olla tekemättä lapsia enkä minä sitä kuitenkaan halua.